Mitä tapahtui Parviaiselle? Masennuksesta selvinnyt Jussi Parviainen on tehnyt uuden Yksinteoin -elokuvan, jossa hän kertoo psyykkisistä muutoksistaan ja avioerostaan.
Sairastuit muutama vuosi sitten masennukseen. Miksi sairastuit?
-”Masennukseni kesti sellaiset pari vuotta, nyt olen terve. Tiedän nyt, mistä kirjailija William Styron ja Neil Hardwick ovat puhuneet. Kyse oli ennen kaikkea burnoutista ja asioiden uudelleen mittaamisesta.... Olin tehnyt yli 20 vuotta hulluna töitä, kun en osaa maata. Se loppui siihen, kun en enää jaksanut. Tuli myös avioero ja isän kuolema.”
Mikä oli masennuksessa raskainta?
Kaikki irotosi käsistä, en jaksanut huolehtia mistään. Motivaatio tekemiseen loppui, ja sain unta vain lääkkeilä. Avioeroni oli raskas, koska en ole päässyt olemaan tarpeeksi läsnä lapseni elämässä, eikä myöskään lapsella ole ollut isää lähellään. Myös isäni kuolema oli minulle iso paukku. Kun isä kuoli, olin kuin pikkupoika aikuisen vaatteissa.
Mistä sait avun?
Tarvitsin lääkärin apua. Pahimmillaan en nukkunut 20 päivään, piti mennnä sairaalaan ”nukutettavaksi”. Se oli sitä avioeroni aikaa.”
Oliko uskovaisuudestasi apua sairausvaiheessa?
Tottakai. Olen ortodoksi, mutta teen duunia luterilaisen kirkon kanssa. Sympatiseeraan kaikkia uskontoja, sympatiseeraan myös muslimeja.
(Iltasanomat 28.8.2010)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti